maanantai 6. helmikuuta 2012

Sade

Missä ovat ihmiset?
Missä on musiikki?
Missä on lahjat?
Missä on puhe?
Missä valkoinen mekkoni ja ruususeppele?
Missä kauniit auringonsäteeni ja päivän pelastukseni oikein piileskelevät?
Miksi kukaan ei tullut?
Miksi juuri minä jäin yksin?

Juhlia ei koskaan edes pidetty,
koska sade kutsuu pimeyttä
ja pimeys karkoittaa valon.
Nuku siis ystäväni ja tulet
huomaamaan että nämä unet ovat todellisuuteni.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti